Don’t Scroll Past Gen Z -- How to Harness This Generation’s Political Impact

Historically, the youth voting bloc has trailed all others when it comes to voter participation, which has led to a healthy dose of skepticism among political elites about their potential turnout. This summer, we set out to unpack that, by partnering with Tufts’ University’s Center for Information & Research on Civic Learning and Engagement (CIRCLE), Morning Consult, and Crowd DNA on new quantitative and qualitative research among bipartisan Gen Z voters and experts on youth civic engagement. Today we’re publishing our findings.
Kautta aikojen nuorten äänestäminen on ollut vähäisempää muihin äänestäjäryhmiin verrattuna, ja siitä johtuen poliittinen eliitti on terveen skeptinen nuorten osallistumisen suhteen. Z-sukupolven edustajien äänestysaktiivisuudesta tai äänten saajista spekuloidaan paljon. Siitä huolimatta kukaan ei ole juurikaan yrittänyt ymmärtää, mikä estää nuoria äänestämästä, mitkä asioita he pitävät tärkeinä ja mikä on paras tapa saada tämän vaikutusvaltaisen sukupolven huomio.
Tänä kesänä pyrimme purkamaan tätä harhaluuloa, joten teemme yhteistyössä Tufts Universityn Center for Information on Civic Learning and Engagement -yksikön (CIRCLE), Morning Consultin, ja Crowd DNA:n kanssa uutta määrällistä ja laadullista tutkimusta molempien puolueiden Z-sukupolven äänestäjistä ja nuorten kansalaisosallistumisen asiantuntijoista. Tänään julkaistavan tutkimustuloksemme valossa on odotettavissa, että Z-sukupolven edustajat, joista monet ovat ensimmäistä kertaa tarpeeksi vanhoja äänestämään presidentinvaaleissa, tulevat äänestämään vuonna 2020 ennen näkemättömällä joukolla.
Tulostemme mukaan:
  • COVID 19 -pandemian vaikutus: 82 % Z-sukupolven edustajista sanoo, että tauti on saanut heidät ymmärtämään, kuinka poliittinen päätöksenteko vaikuttaa heidän elämäänsä.
  • Aktivismi johtaa äänestämään: Sekä konservatiiveiksi että liberaaleiksi tunnustautuvat nuoret pitävät itseään aktivisteina, ja viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että aktivismi tekee äänestämisestä todennäköisempää.
  • Korkeakoulu on tärkein äänestämistä kannustava tekijä: 63 % 18–22-vuotiaista opiskelijoista oppii kansalaistoiminnasta yleensä korkeakoulussa, joko äänestäjien rekisteröintiä kannustavissa tapahtumissa tai toisilta opiskelijoilta.
  • Järjestelmän ulkopuolelle jää valtava määrä nuoria: Vain 33 prosentilla 18–32-vuotiaista nuorista on mahdollisuus kokopäiväiseen korkeakouluopiskeluun, minkä takia valtava määrä nuoria äänestäjiä on yleensä jäänyt paitsi tiedosta ja resursseista, jotka auttaisivat heitä äänestämään.
Lyhyesti sanottuna nykyistä äänestysprosessia ei ole uudistettu mobiilisukupolvea palvelevaksi tai vastaamaan tapaa, jolla he kommunikoivat ja käyttävät tietoa. Tutkimuksemme mukaan nuoret eivät anna tämän olla estää heitä vuonna 2020. Mobiileilla kansalaispalveluilla voi olla ratkaiseva rooli nuorten äänestäjien osalta näissä vaaleissa erityisesti nuorten äänestäjien kouluttamisessa, rekisteröitymisen helpottamisessa, äänestyslipukemallin esittämisessä ja sen varmistamisessa, että he ymmärtävät tarjotut äänestysvaihtoehdot, olipa kyseessä sitten postiäänestys tai äänestys paikan päällä.
Ottaen huomioon pandemian vaikutuksen korkeakoulujen kampuksilla ja niiden nuorten määrän, jotka eivät tavallisesti opiskele kokopäiväisesti, digitaaliset työkalut voivat tasata eriarvoisuutta tarjoamalla kansalaistietoa ja poliittista tietoa nuorille amerikkalaisille eri puolilla maata.
Toivomme tutkimuksemme auttavan niitä tahoja, jotka pyrkivät saamaan Z-sukupolven huomion ennen näitä tai tulevia vaaleja, saavuttamaan ansaitsemansa poliittisen edustuksen. Voi olla, että vuonna 2020 nuoret äänestäjät tulevat olemaan aktiivisempia kuin koskaan ennen. Kannustamme teitä lukemaan tutkimusraporttimme kokonaisuudessaan.
Back To News